Kun kumppani on löytynyt ja rakastuminen sihisee iholla ihanan kuumasti, värittäen kaiken ruusunpunaiseksi, on vaikea uskoa, että vuosien vieriessä suhde ei kenties hehkukaan yhtä lämpöisenä. Rakastuneena on nimittäin vankka usko siihen, että juuri me olemme poikkeuksia: rakkauden haalistuminen ei voi ikinä uhata meitä.
Rakastuminen on pitkälti hormonaalinen poikkeustila, ja poikkeustilathan normalisoituvat ajan myötä. Hyvä niin, hurmiota ei kukaan jaksaisikaan jatkuvasti.
Kumppanin ihanien piirteiden lisäksi arjen valo alkaa näyttää myös vähemmän mairittellevai piirteitä. Alkaa muodostua realistisempi kokonaiskuva kumppanista. Lisäksi suhteessa uskallaudutaan olemaan rennommin omia itsejään, hyvässä ja pahassa.
Pitkässä suhteessa suhde kuitenkin muuttuu, kun olosuhteet ja suhteessa olijat muuttuvat. Suhteen on kasvettava mukana muutoksessa. Pelisääntöjä on päivitettävä. Suhteesta on pidettävä huolta.
Suhde ei pysy hyvänä, jollei sitä ja kumppania pidetä hyvänä. Ihan liian moni laiminlyö tämän vaikkapa kiireeseen vedoten – ja sitten ihmetellään, mihin hävisivät lämpö ja läheisyys. Moni pari kuvailee, että meillä on liian vähän kiinnostavia keskusteluja, peuhaamista sängyssä ja olemista toisen kainalossa. On ikävä romantiikkaa ja laatuaikaa kullan kanssa. Tätäkö tämä oli, yhdessä möllöttämistä tuppisuuna kännykkä kädessä?
Kinaa ja riitelyä sen sijaan on ihan yllin kyllin. Kun on paha mieli, ei halua toisen lähelle. Mököttää vaan loukkaantuneena yksikseen.
Hae apua ajoissa – ennen kuin lumipallo kasvaa
Jos suhde ajelehtii väärään suuntaan, sille on pistettävä stoppi ja käännettävä suunta. Parempi parisuhde on tehtävä itse – ei se haikailemalla luokse saavu.
On helpompi ehkäistä ja puuttua ongelmiin, kun ne ovat pieniä – kun keskusteluyhteys vielä toimii. Amerikkalaisparit hakeutuvat tutkitusti kuusi vuotta liian myöhään parisuhdeammattilaisen luo. Meillä tilanne on huonompi: kynnys hakea apua on korkeampi.
On viisautta myöntää, että omat konstit eivät riitä. Kun tekee samaa, saa ikävä kyllä samaa. Parisuhdetyön ammattilainen luo turvallisen ilmapiirin aukoa solmuja uusin keinoin. Kotona yritykset äityvät usein raatelevaksi riitelyksi ja syyttelyksi.
Parisuhde on ennen kaikkea vuorovaikutussuhde
Kieli- ja viestintätieteilijänä katson parisuhdetta vuorovaikutuksen näkökulmasta. Siinä käy hyvin ilmi parin asenteet, dynamiikka, läheisyys, valtasuhteet, empatia sekä yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaidot. Mietimme myös ajatus- ja käyttäytymismalleja.
Puhumattomuus on parien vitsaus. Moni ei ole aikoihin – jos koskaan – keskustellut avoimesti suhteestaan: tunteista, tarpeista, odotuksista ja pettymyksistä. Pelkkä ajatus puhua ääneen kipeistä asioista voi pelottaa, kun ollaan ajauduttu liian etäiseksi kumppanista.
Niukassa keskustelukulttuurissa suhde näivettyy usein asiasuhteeksi. Parisuhteen odotetaan kuitenkin olevan tunnesuhde, rakkaussuhde. Yksi keino parantaa suhdetta on alkaa juurruuttaa keskustelevampaa kultuuria suhteesen. On jaettava maailmaansa kumppanin kanssa. Toinen keino on lisätä kosketusta.
Parisuhdetaitoja voi harjoitella
Parivalmennuksessa pari harjoittelee selkeää, rakentavaa vuorovaikutusta ja tunnetaitoja. Miten antaa kumppanille hyvät eväät ymmärrykseen, ettei tämä joudu arvailemaan? Silloin riski väärinkäsityksiin ja loukkaantumisiin kasvaa. Miten osoittaa empatiaa ja olla herkkä kumppanin tunteille? Tunnetajuisuus on yksi olennainen taito, kun mennään kumppanin saappaisiin katsomaan tilanteita hänestä käsin.
On myös osattava kuunnella kumppania tarkasti – ilman ennakko-oletuksia ja asenteita – ja aidosti haluttava ymmärtää tätä huolimatta erilaisesta kokemusmaailmasta. Pari harjoittelee vaikeiden asioiden puheeksi ottoa sekä kumppanin aktiivista rohkaisemista: Kerro lisää! Kuuntelen!
Ero vireille vai suhde huoltoon?
Parisuhde on pelastamisen väärtti, jos molemmat ovat valmiita työskentemään sen eteen ja ottamaan vastuuta suhteesta. On selvitettävä, miksi suhde ei toimi, mitä haitallisia ilmiöitä siinä on. Mitä toivotaan suhteeseen lisää? On tehtävä isoja ja pieniä muutoksia – katsottava itseään ja toimintatapojaan peilistä. . Ei se helppoa ole, mutta ihan mahdollista.
Parisuhteessa olette vain te kaksi. JOKU MUU ei tule paikalle ja ota tilannetta haltuun. Te kaksi teette (tai jätätte tekemättä) kaiken!
Kun kumpikin kantaa puolet vastuuta parisuhteenne hyvinvoinnista, se riittää. Toisaalta vähempi ei riitä. Oy Parisuhde Ab:ssä on kaksi tasaveroista osakasta, joiden molempien ääni kuuluu, ja nolla vapaamatkustajaa.
Jos taas annatte molemmat paljon itsestänne ja näette vaivaa suhteenne eteen, siinä voi asustella kaksi onnellista loppuelämänsä. Parisuhde on kuin elämän pituinen, yhteinen rakennusprojekti. Valmista ei ikinä tule.
Kiinnostuitko parisuhdevalmennuksesta?
Jos parisuhdepalvelu kiinnostaa, pirauta Sinikalle, puh. 040 555 0079, niin tuumataan yhdessä tilannettasi. Katsopa parisuhdepalveluni www.parisuhdekoulu.fi
Parisuhdekoulu 